Typerä nainen, ei siivoaminen mitän auta

Musta tulee absolutisti tästä hetkestä lähtien. Kännissä avautuminen, syömisestä avautuminen.... Pojat katto mua silmät pyöreenä, että mitä vittua tuo selittää ja porukan tyttö samaistuu. Ainoot ihmiset joille oon mitään koskaan kertonu. Vittu, että voi vituttaa. Olisin vaan pitänyt turpani kiinni. Toisaalta ne tyypit sai mitä halus. Niillä oli jossain vaiheessa tarkotuskin juottaa mut niin känniin, että ne sais musta jotain tietoja irti. Oon kuulemma kertonut itestäni liian vähän. Noh, rakkauselämästä vaikenin (luojan kiitos!!), mutta sitten hölötin kaikesta muusta paskasta senkin edestä. Tuli taas semmonen olo, että nyt on puhuttu ja ihan vitusti liikaa. Ja niin onki. Elämäni noloin ilta. Ei enää ikinä. Tänä aamuna sitten siivosin ja imuroinkin ihan vauhkona. Ei vienyt mun vitutusta pois. Vitun piisamirotta oli oikeessa.