Katoin pääsiäisenä ne Harry Potterit telkkarista, jotka näytettiin. Tämän päivän aikana oon kattonu kaks elokuvaa lisää, vaikka minun jos kenen ei pitäis niitä kattoa. Joka kerta Pottereiden jälkeen alkaa masennuskausi, josta kestää ihan liian kauan selvitä. Uppoudun ihan liikaa niihin elokuviin ja sitten kun ne loppuu niin whumps! tipahdan takaisin maanpinnalle ja tajuan kuinka mitätön olen. Sitten on joku Potteri, joka taistelee koko maailman puolesta ja voittaa pahan joka lukuvuosi. Elämässä ei tapahdu mitään, olen säälittävä pelkuri, ei rohkeutta mihinkään, olen vaan aika merkityksetön tälle maailmalle. Onneksi pystyn erottamaan fiktion todellisesta maailmasta...not.
Kävelin kaupungilla ja kuvotti. Tuli vastaan aivan liikaa tuttuja ihmisiä, joille ei tiennyt pitääkö tervehtiä vai ei. Ja näin aivan liikaa pidetään toisiamme kädestä-pareja. Jos ihmisten käytöksen takana on kevät, niin vihaan kevättä. Kevät on toinen tekijä mikä saa minut masentuneeksi. Töissä kävi muuten se meitsin random tökkäilijä. Just satuin palaamaan tauolta kun se tuli kassalle ja se oli niinku ei mitään. Itsellänihän oli naurussa pidättelemistä, koska se oli ensimmäinen kerta kun näin sen tökkäily-episodin jälkeen. En oo ihan varma tunnistaakohan se mut oikeesti, mutta sillä nyt ei oo niinkään väliä. Sen lisäks joku kaupassa toisinaan käyvä poika kertoi tuntevansa minut, vaikka mulla ei oo mitään hajua koko ihmisestä. Yhteinen menneisyys kuitenkin paljastui ripari-viikoksi ja vähän hämmentyneenä riparikuvasta asiaa tarkistaessani jouduin vaan toteamaan, että niinpäs perhana onkin. Nyt sekin on mulla fb-kaverina ja meillä on huimat nolla yhteistä kaveria. Mietin vaan, että mikähän meitä kavereiksi yhdistää? Ollaan viisi vuotta sitten oltu viikko yhdessä talossa samaan aikaan, jee?
En muista kerroinko koskaan menneeni kyyläilyssäni niin pitkälle että tein Suomi24 treffit-palstalle tunnukset, mutta harmikseni unohdin ne jo kuuden tunnin jälkeen. Harrastus on ollu sen takia vähän katkolla. Harmittaa kun rekisteröityneet näkee enemmän esittelytekstiä. Parempi kuitenki ilman tunnuksia, ettei nyt ihan liian säälittävältä menolta kuulostais. Tänään löysin taas melkein tuttuja sieltä. Nyt jatkan Harry Potteri-kohtausten katsomista youtubesta ja sitten alan varmaan kuunnella HIMiä ja vedellä ranteita auki... Jos jätän sen viimeisen vaikka niille jotka sen osaa.
En muista oonko kysyny, mut minkä ikäne oot?:))
VastaaPoistaMulle tuli harrypotterist mielee vaan ne ekojen leffojen vaaaaaltavat ruokapöydät täynnä vitusti ruokaa ja ah, mite ihana ois vetää niitäää<3<3
Tossa mitä kirjotit kevääst, on yks syy miks vietän toooosi vähän aikaa kaupungeil, tai jos on pakko nii kiidän vaa läpi mahd nopeeta. Muuten kaikkki kerrat päätyy samaan, jos alan kattelee ihmisii; Mä vaan tuun surulliseks ku kaikki muut kävelee jonku kaa, ja sit alkaa ahdistaa. Pitäis viel opetella saada pää tajuun, et se on ihan ookoo vaikkei oo ite jonku kaa, ei KAIKKI ole, ja kyllä joku päivä meilläki on niitä joide kaa kävellä kaupungil!:) Usko se . Tsemppii♥
Kaksikymmentä. Vois itekki vaan aina käsiä taputtamalla taikoa pitkät pöydät täyteen ruokaa, aaah! :D
PoistaRekan eteen ajaminen ei ihan ekana oo kyllä toteutustapalistalla..eihän siitä nyt kellekään muulle pidä tulla mitään seurauksia, jo mä itse yksilönä päätän päiväni päättää. Oikea rekkamiesten puolestapuhuja siellä :D jos autolla jotain tekisin niin varmaan ajaisin tuhatta ja sataa päin puuta/seinää/yms ilman turvavyötä. Vaikka tuleehan siitäkin korjauskustannukset yms hinauskuluja, mutta ne nyt ei oo niin konkreettisia juttuja. Nou rekkamen involved! Voit nukkua yösi rauhassa.
VastaaPoista