Tähtitaivas kattona, asvaltti mattona

Kävin eilen konsertissa... yksin. Tai siis "yksin". Olin siellä 3000 muun ihmisen kanssa, mutta paikalle vipelsin ihan itseni kanssa, tietäen ainoastaan että jossain siellä kaiken ihmismassan seassa on myös kavereita. En vaan halunnut tunkea kenenkään ennestään suunniteltuun porukkaan väen vängällä vaan mennä paikalle ja katsoa jos joku minut huolii seuraansa tai jos yleensäkään ketään sieltä löydän. Oon loppujen lopuks aika ylpee itestäni. Tuo tapahtuma kuvastaa erittäin hyvin sitä, että voin oikeesti tehdä mitä vaan eikä aina tarvii olla kaverilaumaa ympärillä. Jos joku miettii ettei voi mennä jonnekkin yksin, niin todellakin voi. Se on just sellasta haahuilua mistä toisaalta tykkään, mutta joka on toisaalta aika haasteellista. Vaatii itsensä viihdyttämistaitoa. Löysin lavan edestä pari sellasta puolituttua, joille oon ehkä kerran elämässäni puhunu ja jostain sain rohkeutta mennä juttelemaan. Menin, en välitä oliko se hyvä vain huono juttu niiden kannalta, koska meidän juttelo kesti sen verran vähän aikaa ettei ne varmaan siitä hirveesti häiriintyny. Sitten heti löysinkin jo tutumpia ihmisiä (tai ne oikeestaan löyti mut) ja niistä tyypeistä sainkin sitten seuraa loppu ajaksi.

Olin illalla vielä sitä mieltä etten haluu koko paikalle lähtee, koska pelkäsin olevani ihan seinäruusunen ja raukan näkönen pelokas tyttö siellä laitamilla. Toisaalta siinä vaiheessa kun bändi alko soittamaan oli ihan sama oliko vierellä ketään tuttuja, koska se musiikki vaan vei. Ensimmäistä kertaa olin myös yllättävän vapautunut liikkeissäni. Oon esim. tanssilattialla pelkkää kankea ja mietin mitä tyypit aattelee, etten osaa ollenkaan tanssia ja se heijastuu muuhunkin tollaseen toimintaan. Nyt pystyin sulkemaan kaikki tollaset vallitsevat ajatukset pois päästä ja pompin siellä kädet ilmassa vähät välittämättä mitä viereiset tyypit aattelee. Tosin muutaman kerran taputin eessä olevan tytön käkkärähiuksia käsien välissä ja potkin eessä olevaa tuntematonta poikaa perseelle polvellani, koska siellä oli nyt vaan vähän liian tiivis massa joka puolella.