Kaksi roiskeläppää, majoneesia tirsuva kolmioleipä, 400 g karkkia. Niistä on tämän päivän olot tehty. Luulin eilen tehneeni pahemman luokan virheen kassalla ja jättänyt rahastamatta tuotteesta, jonka rahastamattomuutta ei vaan olis voinut olla huomaamatta. Periaatteessahan jos vaikka jätän hulimattomuuttani rahastamatta yhden maitotölkin viidestä niin sitä ei huomaa kuin vasta myöhemmin, eikä sitä voi jäljittää että mitä missä milloin. Mutta täähän se vasta olikin, kun oli erikoinen ostos. Sitten kusi sukassa työkaverille, että apua nyt tein pahasti. Ja sitten totaalihelpottuminen kun olin sittenkin tuurilla tehnyt sen jutun oikein. Huoh, että helpotti kummasti kun ensin jännittänyt pitkään että voi hemmetin hemmetti. En tiedä aiheuttiko tuo tunnerypäle sitten sen, että töiden jälkeen jumankauta puoli kymmenen aikaan kauppaan yömättöostoksille. Vihaan sitä, että lähikauppa on yhteentoista asti auki. Lähes rikollista toimintaa. Mätöt naamariin ja kunnon ällötyksellä nukkumaan vasta yhden aikaan yöllä. Hyvä aamu meni nyt kyllä ihan hukkaan kun en millään päässy sängystä ylös. Oli melkoinen tahtojen taistelu saada keitettyä aamupuuro. Toinen olalla istuvista piruista olis jättänyt syömättä, koska en ansaitse sitä. Toinen pirulainen keittäisi ihan vaan vittuillakseen. Keitin kuitenkin. Jos en olis keittänyt niin se oli tänäänkin ollu mättöä tiedossa. Olis parempi pysyä ruodussa kun on jokatapauksessa käytävä kaupassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti