14 päivää työsopimusta jäljellä. Täytyy selvitä. Nyt jos koskaan tuntuu olevan ihan helvetin hyvä juttu, että lähden tuolta pois. Se vanha ällöttävä mies on ihan innoissaan kun palasin lomalta ja mun pitäis kuulemma ottaa sen numero kaupan ilmotustaulun seinältä, kun hän kuulemma siellä jotain myy. Antaa uskoa unelmiinsa. Jaksan häntäkin vielä kaksi viikkoa ja sitten ei enää koskaan jooko. Musta on näköjään tullu myös yhen teinipojan kohde. Ei hurraa. Koko jonnelauma ootti mua reilu viikko sitten töistä ja osa niistä seuras mua kotiin asti mopoilla. Olin iltavuorossa ja viimeisenä lähdössä pois. Ja sitten tuo yks on oottanu mua töistä kaks kertaa yksinkin ja se tulee aina jotain selittämään. Meinaan aina purskahtaa nauruun. Päässäni kuiskin itselleni "älä naura jonnelle, älä naura jonnelle". Mutta herranen aika en ole puuma! Eikä kiinnosta viistoista kesäset. 14 päivää jäljellä, kestän.
Aika rientää nyt niin nopeasti, etten oikein kerkeä kirjottelemaan. Ei kyllä ole asiaakaan. En oo ajatellu edes laihduttamista. Oon pelannu paljon jalista myös omalla ajalla, en vain treeneissä. Oon varmaan jotenki koittanu ottaa vielä kaiken irti idässä olemisesta, ennen kuin kuukauden loputtua kerään kimput ja kampsut ja täräytän asumaan länteen. Kaikki tutut jää tänne. Ja kaikki uudet tutut, joihin oon tutustunu vasta tässä ihan lähiaikoina. En yleensä kovinkaan mielelläni tutustu uusiin ihmisiin, tarkotan ettei uusiin ihmisiin tutustuminen oo mulle mitenkään erityisen tavoittelemisen arvoinen asia, mutta nyt oon tutustunu (joskin aika pintapuolisesti) muutamaan sellaseen tyyppiin johon kiinnostas tutustua paremminki. Ainaki yhteen mielenkiintoseen pojuseen, hehe. Oon jotenki tajunnu, että vaikka tää kunta onki aina ollu jotenki paska paikka, niin täälläki voi olla elämää. Se vaan pitää löytää, olla oikeeseen aikaan liikkeellä ja oikeiden tyyppien kanssa liikkeellä. Ei tarvita isoa massaa, että tapahtuu jotaki. Silti pois täältä jeejee :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti