Töitä jäljellä 0. Sinne losahti se viimeinenkin päivä töitä, että hohhoijaa vaan. Nyt kamat kasaan, kytkin ylös ja menoks. Vasta viikon päästä muutto, jos vaan pääsen jo sillon uuteen asuntoon. Onneks tänään ei käyny töissä ketään niitä hirveen kivoja tyyppejä. Mopojonneista kävi vaan ne semi-ookoot ja vähän ärsyttävät :D Orava kävi, en tiiä miten siihen pitäis suhtautua, en ollu kassalla vaan hyllyvälissä ja sentään moikkasin. Ei tarvii enää miettiä mitä ajatella kun se tulee kauppaan. Ei käyny niitä uusimpia paikallisia tuttavuuksia. Unohdan nopeemmin, että paikalliset on ihan kivoja. Ja oon niin super onnellinen, etten ollu kassalla kun se vanha limanen ällötysmies kävi. Olin just lattioita pesemässä ja näin sen vaan vilaukselta. Seki näki mut. Hymyilin sille, koska tajusin että se ei vittu enää ikinä tuu iskemään mua. Se ei enää ikinä kerro mulle niitä paskoja juttujaan kassalla ja eikä sen tarvii pyytää muita työntekijöitä käskemään mua ottaa sen numero kaupan ilmotustaululta. Nyt sen tarvii vaan miettiä pienellä rasvahiuspäällään, että minnehän minä karkasin. Okei kysyin pomolta jo ens kesälle kesätöitä.... mutta toivon ettei tarvii nähdä sitä äijää enää!
Sitten voin miettiä niitä kivoja tyyppejä. Kivat mopojonnet, jotka piristi työpäiviä hulvattomilla jutuilla varsinki nyt viimeisinä viikkoina. Se yks urheilijatyyppi, joka tuli ykskin päivä kauppaan ihan kuolleen olosena ja se vaan puuskuttu kassalla kärsivällä ilmeellä, että oltiin tuossa jätkien kanssa vähä pelaamassa ja nyt on paikat pikkasen jumissa. "Pikkasen jumissa" tarkotti sillä lähinnä koomaa, en voinu ku nauraa.
Oon loppupeleissä kuitenkin ihan ilonen, että nää hommat loppu ainakin vähäks aikaa. Voin köyhtyä ja syrjäytyä rauhassa.
Oon loppupeleissä kuitenkin ihan ilonen, että nää hommat loppu ainakin vähäks aikaa. Voin köyhtyä ja syrjäytyä rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti